6. lokakuuta 2016 | Tomi Mäkipelto | Kaupallinen yhteistyö

Energiatehokkuus on parempi kuin energiansäästö

Maanantaina alkaa Energiansäästöviikko. Motivan kampanjaan osallistuu lähes 300 yritystä. Tämä on hyvä asia, mutta mukaan mahtuisi enemmänkin firmoja. Vuoden jokainen päivä voisi olla energiansäästöpäivä.

Vielä parempaa olisi, jos tarkentaisimme hieman sitä, mitä tavoittelemme. Kun keskustelen ammattimaisten kiinteistönomistajien kanssa, sanon heille usein että energiatehokkuus on vielä parempi kuin energiansäästö.

Energiansäästön ongelmana on tämä mielikuva:

Huoltomies menee lämmönjakohuoneeseen ja ruuvaa talon lämpöjä pienemmälle. Kohta kaikilla on kylmä. Ikäihmiset soittavat isännöitsijälle, joka ummistaa korvansa ja torjuu puhelut.

Aika monet suomalaiset ovat sitä mieltä, ettei tuollainen energiansäästö ei ole heidän juttunsa. Ymmärrän heitä hyvin. Ei ole minunkaan. Sellainen energiansäästö, joka perustuu vain tilojen lämpötilan alentamiseen, ei ole kovin älykästä. Energian säästäminen pelkästään ilmanvaihtoa pienentämällä on yksinkertaisesti typerää.

Energiatehokkuus on järjenkäyttöä

Energiatehokkuus on ihan toinen asia. Se on ajattelutapa ja periaate, joka perustuu kiinteistön energiankäytön järkeistämiseen.

Energiatehokkuus lähtee liikkeelle kiinteistön sisätilojen ilmanvaihdon ja lämmityksen huolellisesta suunnittelusta, jotta kiinteistön työntekijöillä olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet. Se on lähtökohta numero yksi. Sen jälkeen katsotaan, millaisilla teknisillä ratkaisuilla tavoitteet saavutetaan, mitä säädetään, mitä korjataan, mitä uudistetaan ja mihin investoidaan.

Energiansäästö ei ole energiatehokkuuden itsetarkoitus vaan järkevän toiminnan looginen seuraus. Kun työ tehdään fiksusti suunnittelusta toteutukseen, investointien tuotto nousee yleensä korkeaksi. Tässä muutamia tuoreita esimerkkejä:

Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevan suuren toimistokiinteistön energiakulut ovat pudonneet 30 % tänä vuonna. Kiinteistössä viime syksynä toteutetun energiatehokkuusprojektin ennustetaan tarjoavan omistajan investoinneille yli 19 % tuoton.

Tampereella toimivan logistiikkakiinteistön tavoitteena on yli 10 % tuotto energiatehokkuuteen sijoitetulle pääomalle. Lahtelaisen liikuntakeskuksen säästöjen arvioidaan kohoavan 1,4 miljoonaan euroon investointien elinkaarena.

Kiinteistössä jopa satoja toimenpiteitä

Projektien suunnittelijat ja kiinteistöjen omistajat ovat tehneet hyvää yhteistyötä, jotta tällaisiin tuloksiin on voitu päästä. Kiinteistössä on tehty jopa satoja yksittäisiä toimenpiteitä. Ilmanvaihtokoneita modernisoidaan, lämmön talteenottoa parannetaan, hiilidioksidi- ja läsnäoloantureita asennetaan, valaisimia vaihdetaan, vedenkulutusta hillitään, automaatio modernisoidaan ja kiinteistö kytketään esineiden internetiin.

Rautaa siis vaihdetaan ja älyä lisätään. Usein koko kiinteistön ajotapa muutetaan. Lisäetuja voidaan saavuttaa aikatauluttamalla samaan projektiin myös tilamuutokset tai jopa lämmitysmuodon vaihto.

Liian hyvää ollakseen totta? Ei, vaan täysin looginen seuraus nykytekniikan tehokkuudesta. 1900-luvun lopun eri vuosikymmenillä asennetut ja usein heikosti yhteensopivat laitteet eivät voi pärjätä 2010-luvun teknologialle, jota ohjataan älykkäästi.

Energiatehokkuus on rahoituksen resurssi

Vanhoissa kiinteistöissä ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Niiden korjaamiseen liittyy kiinnostava potentiaali.

Energiatehokkuusinvestoinnin kuukausikustannukset jäävät usein pienemmäksi kuin summa, jonka kiinteistön omistaja säästää joka kuukausi.
Energiatehokkuus on resurssi, jolla rahoitetaan paremmat olosuhteet, pienemmät hoitokulut ja matalammat päästöt.

Riippuvuus energian ostoista pienenee. Energian markkina- ja siirtohintoihin liittyvät riskit pienenevät. Korjausvelka pienenee, vuokrattavuus paranee ja kiinteistön arvo nousee.

Ammattimaiset kiinteistöjen omistajat ymmärtävät hyvin energiatehokkuuden matematiikkaa.

Sama malli sopisi hyvin myös huonokuntoisten julkisten rakennusten saneerauksiin. Jos me laitamme toimistot kuntoon, meidän pitäisi huolehtia myös kouluista ja päiväkodeista.

Kirjoittaja on  LeaseGreen Group Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto.

 

Blogiarkisto

  1. 2017
    1. marraskuu (3)
      1. Mikä ihmeen GRI?
      2. Allianssilla kohti yhteisiä tavoitteita
      3. Kasvaako raha puussa?
    2. lokakuu (11)
      1. Suomi rakentaa eniten asuntoja Euroopassa – tarua vai totta?
      2. Coworking vallankumous – toimistotyön muutos
      3. Hyvinvointia kiinteistöjen äänimaailmoilla
      4. Tehdäänkö rakennukset betonista, puusta vai teräksestä
      5. Energiatehokkuuden kolmoisvoitto Pitäjänmäellä
      6. Kenelle kellot soivat
      7. Tämä ei mennyt niin kuin Strömsössä
      8. Hyökkäys Pearl Harboriin tulee kylmäaineiden käyttäjille kalliiksi
      9. Kuortaneen Urheiluopisto leikkasi 23 % energialaskusta – näin se tehtiin
      10. Korjausvelka tarvitsee sijoittajia
      11. Opiskelija-asunnot kansainvälisesti kiinnostava kiinteistösijoitusluokka
    3. syyskuu (8)
      1. Kuka nappaa Keskon konttorin kolmannen osan?
      2. Voiko rakennusten mittausdata olla sijaintiakin arvokkaampaa?
      3. Ovatko datakeskukset uusi kiinteistösijoitustuote Suomessa?
      4. Aurinkosähkö vastaan muu kiinteistöjen energiatehokkuus
      5. Valtion raha väylien kehittämiseen kääntyy kasvuun
      6. Nordean pääkonttori ei tarvitse konttoria
      7. Digitaalinen kaksonen
      8. Mitä tapahtuu toimitilojen rakennusmarkkinoilla Euroopassa?
    4. elokuu (5)
      1. Tyhjä toimistotalo voi pelastaa koulun
      2. Healthy Buildings: Fad or the Future?
      3. Digitaalisuus tuo tilojen käyttäjät keskiöön
      4. IMF:n usko Trumpiin loppui
      5. Kuplavaroitus Keski-Euroopassa
    5. heinäkuu (1)
      1. Visionäärejä tarvitaan rakentamisessakin
    6. kesäkuu (8)
      1. Kuinka Lean voisi tehostaa terveydenhuollon toimintaa?
      2. Juhlitaanko 2027 virtuaalitodellisuuden kymppisynttäreitä?
      3. Stockmannista tuli kiinteistöyhtiö
      4. Havainnekuvien anatomia
      5. Suomi saa yhden suuren rakentajan
      6. Älä anna IoT:n viedä koko kättä
      7. Paluu menneisyyteen on heikko strategia
      8. AKA - asiantuntevaa apua arvonmääritykseen
    7. maaliskuu (4)
      1. Enemmän irti aurinkosähköstä
      2. Järjen ääni konversioperiaatteisiin
      3. Kiinteistösijoitusmarkkinat kasvavat – mutta mihin suuntaan?
      4. Lämpöpumppujen suosio kasvaa – vältä näitä virheitä
    8. tammikuu (1)
      1. Kiinteistön omistaja maksaa laskun Suomen energiastrategiasta
  2. 2016
    1. joulukuu (2)
      1. Normien höllentämistä täyskiellolla?
      2. Asuntoluottodirektiivi – miten vakuudet arvioidaan jatkossa?
    2. marraskuu (2)
      1. Energiasaneeraus pienentää kiinteistön omistajan riskejä
      2. Mitä Trump tarkoittaa?
    3. lokakuu (5)
      1. Työkalut tehokkaaseen kiinteistömarkkinointiin
      2. Mitä jos laitettaisiin koulut kuntoon?
      3. Eroon korkean talon kammosta
      4. Uusi teknologia valtaa kiinteistömarkkinointia - Oletko valmis?
      5. Energiatehokkuus on parempi kuin energiansäästö
    4. syyskuu (1)
      1. Miksi markkinoida kiinteistöjä internetissä?
    5. elokuu (2)
      1. Digitalisoimassa kiinteistöalaa
      2. Kaavoituksen kirous
    6. heinäkuu (1)
      1. Kuusi karua kertomaa Brexitistä
    7. kesäkuu (1)
      1. Capman voi myydä Tanskan-portfolionsa salkkukauppana
    8. toukokuu (3)
      1. Sosiaalisesti kestävä bondi
      2. This is Helsinki City Life
      3. Hotellisektori haavoittui, mutta ei vakavasti
    9. huhtikuu (5)
      1. Mikä tekee uudesta toimistosta ympäristöystävällisen?
      2. Vallilan uskomaton elämä
      3. Kunnon potku asuntorakentamiselle
      4. Kiinteistömarkkinoiden rakenne murroksessa
      5. Oikea työympäristö silloin, jos aivot saisivat valita
    10. maaliskuu (4)
      1. Sadan vuoden asuntolaina
      2. Päätyykö Stockmann myymään kiinteistönsä?
      3. Nopeat kokoukset – lisää tehokkuutta ja työtyytyväisyyttä
      4. Normitalkoot etenevät
    11. helmikuu (3)
      1. Pelottelun aika ei ole ohi
      2. Hyvän ja tosi hyvän ero
      3. Hyvä olo ja hauskuus kuuluvat työpäivään
    12. tammikuu (4)
      1. Miksi sovitaan vain aikeista?
      2. Innostavia ideoita maailmalta
      3. Voiko työpaikalla viihtyä liian hyvin?
      4. Hotellisektorilla kuhisee
  3. 2015
    1. joulukuu (1)
      1. Ennustamisen sietämätön vaikeus
    2. marraskuu (2)
      1. Miten Rossilahdesta tuli Cruise
      2. Lopettakaa ruikuttaminen, suomalaiset!
    3. lokakuu (1)
      1. Kun sata kiinalaissijoittajaa Lontooseen meni
    4. syyskuu (3)
      1. Valistuksen talosta valitusten taloksi
      2. Laki muuttuu, muuttuuko mikään?
      3. Tukevatko yrityksesi toimitilat strategiaasi?
    5. elokuu (1)
      1. Kiinabuumi voimistuu
    6. heinäkuu (2)
      1. Rakennuslupatilastoja ei kannata säikähtää
      2. Kreikka vaikuttaa – mutta miten?
    7. kesäkuu (2)
      1. Kuinka suora on suora?
      2. Velanmaksun vaikeudesta
    8. toukokuu (2)
      1. Miksi tilaisit Kiinteistö-uutiset?
      2. Talot suojaavat meitä