10. maaliskuuta 2017 | Simo Nurmi | Kaupallinen yhteistyö

Lämpöpumppujen suosio kasvaa – vältä näitä virheitä

SimoNurmi

Suomi seuraa Ruotsin esimerkkiä. Lämpöpumput valtaavat markkinaosuuksia öljylämmitykseltä ja haastavat myös kaukolämmön kiinteistöjen lämmönlähteenä. Lämmönlähteen vaihtaminen vaatii kuitenkin huolellisuutta kiinteistön omistajalta.

Nykyiset lämpöpumput edustavat koeteltua ja luotettavaa tekniikkaa. Järjestelmän suunnittelussa ja kytkennöissä tehdään kuitenkin usein virheitä, jotka voivat johtaa 20–30 prosentin menetyksiin laitteiston elinkaaritaloudessa.

Tyypillisin virhe on väärin mitoitetut lämpöpumput ja varaajat. Vaativia lämpöpumppuprojekteja vetävät ammattilaiset saavat liian usein käsiinsä suunnitelmia, jotka perustuvat pumppuvalmistajan mallikaavion kopioon. Toisin sanoen: suunnittelija ei ole viitsinyt nähdä vaivaa tai suunnitteluun ei ole varattu riittävästi resursseja.

Sellaiset suunnitelmat eivät kelpaa projektijohtajalle, joka suhtautuu työhönsä asian vaatimalla vakavuudella. Minäkin heitän sellaiset roskikseen. Jos luistat suunnittelusta, lopputulos on sen mukainen.

Liian suuritehoisen lämpöpumpun ongelma on niin sanottu katkokäynti: pumpun kompressori käynnistyy, käy muutaman minuutin ja pysähtyy. Kompressori ei ehdi saavuttaa parasta hyötysuhdettaan kuin hetkeksi. Toistuvat käynnistykset kuluttavat kompressoria.

Liian suurta ja perinteisellä tekniikalla toteutettua lämpöpumppujärjestelmää voi verrata siihen, että menisit hakemaan kaupasta maitoa kuorma-autolla. Homma toimii, mutta menoa ei voi kuvata kovin taloudelliseksi.

***

Suuri osa lämpöpumppuinvestoinneista onnistuu hyvin. Investoinnin tuotto nousee useimmiten korkeaksi, koska lämpöpumppujen hyötysuhde on parantunut. Monissa kiinteistöissä pumppuinvestointi rahoitetaan energiansäästöllä, joka on suurempi kuin investoinnin kuukausikohtainen kustannus. Kiinteistöyhtiöiden omistajien ei tarvitse korottaa vuokralaisten vuokria. Taloyhtiöt voivat jättää hoitovastikkeet ennalleen.

Alan kasvukivut nousevat kuitenkin välillä julkiseen keskusteluun. Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand sanoi äskettäin Talotekniikka-lehden haastattelussa, että pitkällä aikavälillä vajaasti toimiva lämpöpumppu aiheuttaa epätasapainoa kiinteistöissä. Lämmöntuotannon kytkentöjä ilmanvaihtoon ja jäähdytykseen ei ole välttämättä hoidettu kuntoon.

Olen Strandin kanssa samaa mieltä. Mitä suurempi kiinteistö, sitä monimutkaisempi kokonaisuus se on. Tyypillisessä kerrostalokiinteistössä saattaa olla jopa 500 lämmityspatteria. Lämmitysverkoston toimintaa on vaikea saada kuntoon, jos säätämiseen tarkoitettuja toimilaitteita on jätetty säästösyistä pois kokonaisuudesta.

Halvimmissa toteutuksissa tingitään esimerkiksi linjasäätöventtiileistä sekä paikallisista lämpö- ja painemittareista. Mutkia oikaistaan myös käyttöönotossa ja säätämisessä. Muutaman tonnin säästön takia tehdään järjestelmä, joka saattaa tuottaa kiinteistön omistajalle jopa satojen tuhansien eurojen tappiot investoinnin elinkaaren aikana.

Itse olen törmännyt alkeellisiin virheisiin jopa uudenkarheissa kiinteistöissä. Yhtä syyllistä on vaikea osoittaa, sillä Suomessa käytössä oleva projektimalli johtaa helposti lipsumiseen:

Pääurakoitsija kilpailuttaa suuren määrän aliurakoitsijoita, jotka joutuvat taistelemaan jokainen oman projektinsa kannattavuudesta. Kun rahat ovat lopussa, rajapinnat muiden urakoitsijoiden kanssa jäävät hoitamatta eikä järjestelmän virittäminen huippukuntoon jaksa kiinnostaa. Kovillakin ammattilaisilla on paine jättää työt tekemättä, jos he ovat joutuneet myymään projektin liian halvalla.

***

Kiinteistöala on nyt nopean ja myönteisen murroksen alussa. Rakennusten älykkyyttä voidaan lisätä edullisesti IoT-teknologian ja big datan avulla.

Kiinteistöjen ja energiajärjestelmän suhde muuttuu yksisuuntaisesta kaksisuuntaiseksi. Rakennusten rooli muuttuu, kun passiivisista energian vastaanottajista tulee aktiivisia energiamarkkinoiden osapuolia. Tulevaisuuden kiinteistöt tuottavat energiaa itse omalla tontillaan, varastoivat sitä talon rakenteisiin ja akkuihin, myyvät ylijäämän markkinoille, ennakoivat sään vaihteluja ja minimoivat ostoenergian ostot.

Nykyisissä suomalaisissa kiinteistöissä on paljon tekniikkaa ja toimilaitteita, mutta kokonaisuutena järjestelmät eivät ole vielä kovin älykkäitä. Tämä muuttuu kuitenkin nopeasti. Suurimman edun saavat ne omistajat, jotka lähtevät kehittämään määrätietoisesti kiinteistöjensä kilpailukykyä.

Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja LeaseGreenin kiinteistökohtaisen energiantuotannon kehitysjohtaja Simo Nurmi.

 

Blogiarkisto

  1. 2017
    1. marraskuu (3)
      1. Mikä ihmeen GRI?
      2. Allianssilla kohti yhteisiä tavoitteita
      3. Kasvaako raha puussa?
    2. lokakuu (11)
      1. Suomi rakentaa eniten asuntoja Euroopassa – tarua vai totta?
      2. Coworking vallankumous – toimistotyön muutos
      3. Hyvinvointia kiinteistöjen äänimaailmoilla
      4. Tehdäänkö rakennukset betonista, puusta vai teräksestä
      5. Energiatehokkuuden kolmoisvoitto Pitäjänmäellä
      6. Kenelle kellot soivat
      7. Tämä ei mennyt niin kuin Strömsössä
      8. Hyökkäys Pearl Harboriin tulee kylmäaineiden käyttäjille kalliiksi
      9. Kuortaneen Urheiluopisto leikkasi 23 % energialaskusta – näin se tehtiin
      10. Korjausvelka tarvitsee sijoittajia
      11. Opiskelija-asunnot kansainvälisesti kiinnostava kiinteistösijoitusluokka
    3. syyskuu (8)
      1. Kuka nappaa Keskon konttorin kolmannen osan?
      2. Voiko rakennusten mittausdata olla sijaintiakin arvokkaampaa?
      3. Ovatko datakeskukset uusi kiinteistösijoitustuote Suomessa?
      4. Aurinkosähkö vastaan muu kiinteistöjen energiatehokkuus
      5. Valtion raha väylien kehittämiseen kääntyy kasvuun
      6. Nordean pääkonttori ei tarvitse konttoria
      7. Digitaalinen kaksonen
      8. Mitä tapahtuu toimitilojen rakennusmarkkinoilla Euroopassa?
    4. elokuu (5)
      1. Tyhjä toimistotalo voi pelastaa koulun
      2. Healthy Buildings: Fad or the Future?
      3. Digitaalisuus tuo tilojen käyttäjät keskiöön
      4. IMF:n usko Trumpiin loppui
      5. Kuplavaroitus Keski-Euroopassa
    5. heinäkuu (1)
      1. Visionäärejä tarvitaan rakentamisessakin
    6. kesäkuu (8)
      1. Kuinka Lean voisi tehostaa terveydenhuollon toimintaa?
      2. Juhlitaanko 2027 virtuaalitodellisuuden kymppisynttäreitä?
      3. Stockmannista tuli kiinteistöyhtiö
      4. Havainnekuvien anatomia
      5. Suomi saa yhden suuren rakentajan
      6. Älä anna IoT:n viedä koko kättä
      7. Paluu menneisyyteen on heikko strategia
      8. AKA - asiantuntevaa apua arvonmääritykseen
    7. maaliskuu (4)
      1. Enemmän irti aurinkosähköstä
      2. Järjen ääni konversioperiaatteisiin
      3. Kiinteistösijoitusmarkkinat kasvavat – mutta mihin suuntaan?
      4. Lämpöpumppujen suosio kasvaa – vältä näitä virheitä
    8. tammikuu (1)
      1. Kiinteistön omistaja maksaa laskun Suomen energiastrategiasta
  2. 2016
    1. joulukuu (2)
      1. Normien höllentämistä täyskiellolla?
      2. Asuntoluottodirektiivi – miten vakuudet arvioidaan jatkossa?
    2. marraskuu (2)
      1. Energiasaneeraus pienentää kiinteistön omistajan riskejä
      2. Mitä Trump tarkoittaa?
    3. lokakuu (5)
      1. Työkalut tehokkaaseen kiinteistömarkkinointiin
      2. Mitä jos laitettaisiin koulut kuntoon?
      3. Eroon korkean talon kammosta
      4. Uusi teknologia valtaa kiinteistömarkkinointia - Oletko valmis?
      5. Energiatehokkuus on parempi kuin energiansäästö
    4. syyskuu (1)
      1. Miksi markkinoida kiinteistöjä internetissä?
    5. elokuu (2)
      1. Digitalisoimassa kiinteistöalaa
      2. Kaavoituksen kirous
    6. heinäkuu (1)
      1. Kuusi karua kertomaa Brexitistä
    7. kesäkuu (1)
      1. Capman voi myydä Tanskan-portfolionsa salkkukauppana
    8. toukokuu (3)
      1. Sosiaalisesti kestävä bondi
      2. This is Helsinki City Life
      3. Hotellisektori haavoittui, mutta ei vakavasti
    9. huhtikuu (5)
      1. Mikä tekee uudesta toimistosta ympäristöystävällisen?
      2. Vallilan uskomaton elämä
      3. Kunnon potku asuntorakentamiselle
      4. Kiinteistömarkkinoiden rakenne murroksessa
      5. Oikea työympäristö silloin, jos aivot saisivat valita
    10. maaliskuu (4)
      1. Sadan vuoden asuntolaina
      2. Päätyykö Stockmann myymään kiinteistönsä?
      3. Nopeat kokoukset – lisää tehokkuutta ja työtyytyväisyyttä
      4. Normitalkoot etenevät
    11. helmikuu (3)
      1. Pelottelun aika ei ole ohi
      2. Hyvän ja tosi hyvän ero
      3. Hyvä olo ja hauskuus kuuluvat työpäivään
    12. tammikuu (4)
      1. Miksi sovitaan vain aikeista?
      2. Innostavia ideoita maailmalta
      3. Voiko työpaikalla viihtyä liian hyvin?
      4. Hotellisektorilla kuhisee
  3. 2015
    1. joulukuu (1)
      1. Ennustamisen sietämätön vaikeus
    2. marraskuu (2)
      1. Miten Rossilahdesta tuli Cruise
      2. Lopettakaa ruikuttaminen, suomalaiset!
    3. lokakuu (1)
      1. Kun sata kiinalaissijoittajaa Lontooseen meni
    4. syyskuu (3)
      1. Valistuksen talosta valitusten taloksi
      2. Laki muuttuu, muuttuuko mikään?
      3. Tukevatko yrityksesi toimitilat strategiaasi?
    5. elokuu (1)
      1. Kiinabuumi voimistuu
    6. heinäkuu (2)
      1. Rakennuslupatilastoja ei kannata säikähtää
      2. Kreikka vaikuttaa – mutta miten?
    7. kesäkuu (2)
      1. Kuinka suora on suora?
      2. Velanmaksun vaikeudesta
    8. toukokuu (2)
      1. Miksi tilaisit Kiinteistö-uutiset?
      2. Talot suojaavat meitä