27. kesäkuuta 2017 | Tuomas Kankaanpää, Unrealer Oy | Kaupallinen yhteistyö

Havainnekuvien anatomia

3D–renderöinnit (kuten visualisoinnit tai havainnekuvat) ovat yleistyneet nopeasti kiinteistö- ja rakennusalalla ja niiden käyttö on jo arkipäivää uudiskohteiden markkinoinnissa. Kuluttajat osaavat vaatia perinteisten pohjakuvien ja materiaaliluetteloiden lisäksi myös visuaalisempaa sisältöä uudiskohteesta. Taidokkaat renderöinnit helpottavat huomattavasti tulevan asunnon tunnelman hahmottamista, esimerkiksi visualisointikuvien tai animaatiovideoiden muodossa. Tämä puolestaan nopeuttaa täyttöasteen saavuttamista ja rakentaminen voi alkaa.

Renderöinti on tietokoneella luotu kuva 3D-mallin pohjalta

Yksinkertaisuudessaan renderöinnissä on kyse tietokoneella mallinnettavasta kohteesta, jossa luodaan arkkitehtimateriaalin pohjalta valokuvantarkka malli siitä miltä asunto tulee valmiina näyttämään. Asunnosta luotuun 3D-malliin "liitetään" renderöimällä esimerkiksi todelliset materiaalit, värit, valaistus ja yksityiskohdat, jotka auttavat tarjoamaan mahdollisimman todellisen kuvan vasta suunnitteilla olevasta kohteesta. Lopputuotoksena voi olla joko still-kuvia, animaatiovideoita, 360-kuvia tai tuoreimpana lisäyksenä erilaisia VR-sovellutuksia.

Valmis tuote vaatii kaksi varsinaista työvaihetta

Jokainen valmis 3D-renderöinti sisältää kaksi varsinaista työvaihetta – mallin luomisen sekä itse renderöinnin. Mallin luominen alkaa 3D-rungon luomisesta, joka muodostetaan pienistä geometrisistä palasista – polygoneista. Polygonit puolestaan yhdistellään ja muovataan haluttuun muotoon tietokoneohjelman luomassa kolmiulotteisessa tilassa. Lopputuloksena on geometrisesti tarkka 3D-mallinnus kohteesta.

Mallinnusvaiheessa 3D-ympäristöön asetellaan myös yksitellen mallinnetut huonekalut ja eri yksityiskohdat paikoilleen. Tuhansista eri huonekaluvaihtoehdoista on osattava valita asunnon tunnelmaan ja arvoon parhaiten sopivat kombinaatiot. Myös asunnon mittasuhteiden ja perinteisten arkkitehtuuristen lainalaisuuksien kanssa on oltava tarkkana, jotta vältetään herättämästä epärealistisia odotuksia.

Pelkkä mallinnettu luuranko ei vielä kerro kohteesta tarpeeksi, joten siihen on istutettava lisää sisältöä. Itse renderöintivaiheessa mallin runko "meikataan" näyttämään luonnolliselta. Siihen lisätään tekstuureja, valaistusta ja värejä, jotta malli saadaan näyttämään mahdollisimman luonnolliselta. Erityisesti tämä vaihe vaatii tekijältään ammattitaitoa sekä visuaalista näkemystä, joten viimeistään se erottaa ammattilaisen harrastelijasta. Kiinteistö- ja rakennusalan parhaat tekijät ovatkin usein arkkitehdin koulutuksen saaneita ammattilaisia.

3D-renderöinnit ovat arkipäivää kiinteistöalan markkinoinnissa


Renderöinnin lopputuotteena syntyvät visualisointikuvat ja animaatiovideot ovat vakinnuttaneet paikkaansa kiinteistö- ja rakennusalalla. Selkeänä etuna gryndauksen kannalta nähdään, että kattava ennakkomarkkinointimateriaali nopeuttaa varsinaisen projektin aloittamista, kun täyttöaste saavuttaa nopeammin asetetun tavoitteen. Lisäksi materiaali helpottaa kommunikointia loppukäyttäjien ja viranomaisten kanssa.

Renderöintien etuna on myös niiden erittäin pitkä käyttöikä, sillä niiden avulla pystytään jo hyvin aikaisessa vaiheessa projektia näyttämään, miltä tila tulee näyttämään valmiina. Still-kuvien ja animaatiovideoiden elinikä voi olla useita vuosia, sillä seuraavan kerran tilasta saadaan materiaalia vasta sen valmistuttua. Osa kokee myös ammattimaisen markkinointimateriaalin lisäävän yritykseen liitettäviä positiivisia mielikuvia sekä viestivän heidän halustaan pysyä alan kehityksessä mukana.

Loppukäyttäjien kannalta still-kuvat, 360-kuvat ja animaatiot helpottavat tulevan tilan hahmottamista sekä pyrkivät viestimään siitä, millaista kohteessa olisi asua tai työskennellä. Laadukkaiden renderöintien ja sisustussuunnittelun avulla myös kohteen tunnelma saadaan viestittyä asiakkaalle tehokkaasti. Etenkin asuntomyynnissä on poikkeuksetta kyse tunnelman ja "pullantuoksun" viestimisestä. Ostajan täytyy tuntea, että juuri tuo kohde olisi hänelle sopiva kodiksi.

Tulevaisuus tuo virtuaalitodellisuuden ja prosessointitehoa

Virtuaalitodellisuus ja sen monipuoliset käyttömahdollisuudet ovat olleet pinnalla jo pidemmän aikaa. Ei liene yllätys, että renderöityä materiaalia on mahdollista siirtää myös virtuaalitodellisuuteen. Nyt mahdollisia ostajaehdokkaita tai tulevia vuokralaisia on mahdollista kuljettaa VR-lasien välityksellä tarkastelemaan vasta suunnitteluvaiheessa olevaa rakennusprojektia valokuvantarkassa ympäristössä.

Jo lähitulevaisuudessa teknologia mahdollistaa paljon uusia sovelluksia. Renderöinnissä keskeisessä roolissa oleva tietokoneiden prosessiteho kasvaa ja algoritmit kehittyvät, mikä alentaa mallinnuksen kustannuksia entisestään. Tämä on mahdollistanut ensimmäiset sovellukset reaaliaikaiseen 3D-renderöintien tarkasteluun virtuaalitodellisuudessa, kun tietokoneelta vaadittava suorituskyky pystyy vastaamaan sille tarjottuihin haasteisiin.

Esimerkkeihin pääset tutustumaan täältä: http://unrealer.studio/

Kirjoittaja on Unrealer Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Kankaanpää.

 

Blogiarkisto

  1. 2017
    1. marraskuu (3)
      1. Mikä ihmeen GRI?
      2. Allianssilla kohti yhteisiä tavoitteita
      3. Kasvaako raha puussa?
    2. lokakuu (11)
      1. Suomi rakentaa eniten asuntoja Euroopassa – tarua vai totta?
      2. Coworking vallankumous – toimistotyön muutos
      3. Hyvinvointia kiinteistöjen äänimaailmoilla
      4. Tehdäänkö rakennukset betonista, puusta vai teräksestä
      5. Energiatehokkuuden kolmoisvoitto Pitäjänmäellä
      6. Kenelle kellot soivat
      7. Tämä ei mennyt niin kuin Strömsössä
      8. Hyökkäys Pearl Harboriin tulee kylmäaineiden käyttäjille kalliiksi
      9. Kuortaneen Urheiluopisto leikkasi 23 % energialaskusta – näin se tehtiin
      10. Korjausvelka tarvitsee sijoittajia
      11. Opiskelija-asunnot kansainvälisesti kiinnostava kiinteistösijoitusluokka
    3. syyskuu (8)
      1. Kuka nappaa Keskon konttorin kolmannen osan?
      2. Voiko rakennusten mittausdata olla sijaintiakin arvokkaampaa?
      3. Ovatko datakeskukset uusi kiinteistösijoitustuote Suomessa?
      4. Aurinkosähkö vastaan muu kiinteistöjen energiatehokkuus
      5. Valtion raha väylien kehittämiseen kääntyy kasvuun
      6. Nordean pääkonttori ei tarvitse konttoria
      7. Digitaalinen kaksonen
      8. Mitä tapahtuu toimitilojen rakennusmarkkinoilla Euroopassa?
    4. elokuu (5)
      1. Tyhjä toimistotalo voi pelastaa koulun
      2. Healthy Buildings: Fad or the Future?
      3. Digitaalisuus tuo tilojen käyttäjät keskiöön
      4. IMF:n usko Trumpiin loppui
      5. Kuplavaroitus Keski-Euroopassa
    5. heinäkuu (1)
      1. Visionäärejä tarvitaan rakentamisessakin
    6. kesäkuu (8)
      1. Kuinka Lean voisi tehostaa terveydenhuollon toimintaa?
      2. Juhlitaanko 2027 virtuaalitodellisuuden kymppisynttäreitä?
      3. Stockmannista tuli kiinteistöyhtiö
      4. Havainnekuvien anatomia
      5. Suomi saa yhden suuren rakentajan
      6. Älä anna IoT:n viedä koko kättä
      7. Paluu menneisyyteen on heikko strategia
      8. AKA - asiantuntevaa apua arvonmääritykseen
    7. maaliskuu (4)
      1. Enemmän irti aurinkosähköstä
      2. Järjen ääni konversioperiaatteisiin
      3. Kiinteistösijoitusmarkkinat kasvavat – mutta mihin suuntaan?
      4. Lämpöpumppujen suosio kasvaa – vältä näitä virheitä
    8. tammikuu (1)
      1. Kiinteistön omistaja maksaa laskun Suomen energiastrategiasta
  2. 2016
    1. joulukuu (2)
      1. Normien höllentämistä täyskiellolla?
      2. Asuntoluottodirektiivi – miten vakuudet arvioidaan jatkossa?
    2. marraskuu (2)
      1. Energiasaneeraus pienentää kiinteistön omistajan riskejä
      2. Mitä Trump tarkoittaa?
    3. lokakuu (5)
      1. Työkalut tehokkaaseen kiinteistömarkkinointiin
      2. Mitä jos laitettaisiin koulut kuntoon?
      3. Eroon korkean talon kammosta
      4. Uusi teknologia valtaa kiinteistömarkkinointia - Oletko valmis?
      5. Energiatehokkuus on parempi kuin energiansäästö
    4. syyskuu (1)
      1. Miksi markkinoida kiinteistöjä internetissä?
    5. elokuu (2)
      1. Digitalisoimassa kiinteistöalaa
      2. Kaavoituksen kirous
    6. heinäkuu (1)
      1. Kuusi karua kertomaa Brexitistä
    7. kesäkuu (1)
      1. Capman voi myydä Tanskan-portfolionsa salkkukauppana
    8. toukokuu (3)
      1. Sosiaalisesti kestävä bondi
      2. This is Helsinki City Life
      3. Hotellisektori haavoittui, mutta ei vakavasti
    9. huhtikuu (5)
      1. Mikä tekee uudesta toimistosta ympäristöystävällisen?
      2. Vallilan uskomaton elämä
      3. Kunnon potku asuntorakentamiselle
      4. Kiinteistömarkkinoiden rakenne murroksessa
      5. Oikea työympäristö silloin, jos aivot saisivat valita
    10. maaliskuu (4)
      1. Sadan vuoden asuntolaina
      2. Päätyykö Stockmann myymään kiinteistönsä?
      3. Nopeat kokoukset – lisää tehokkuutta ja työtyytyväisyyttä
      4. Normitalkoot etenevät
    11. helmikuu (3)
      1. Pelottelun aika ei ole ohi
      2. Hyvän ja tosi hyvän ero
      3. Hyvä olo ja hauskuus kuuluvat työpäivään
    12. tammikuu (4)
      1. Miksi sovitaan vain aikeista?
      2. Innostavia ideoita maailmalta
      3. Voiko työpaikalla viihtyä liian hyvin?
      4. Hotellisektorilla kuhisee
  3. 2015
    1. joulukuu (1)
      1. Ennustamisen sietämätön vaikeus
    2. marraskuu (2)
      1. Miten Rossilahdesta tuli Cruise
      2. Lopettakaa ruikuttaminen, suomalaiset!
    3. lokakuu (1)
      1. Kun sata kiinalaissijoittajaa Lontooseen meni
    4. syyskuu (3)
      1. Valistuksen talosta valitusten taloksi
      2. Laki muuttuu, muuttuuko mikään?
      3. Tukevatko yrityksesi toimitilat strategiaasi?
    5. elokuu (1)
      1. Kiinabuumi voimistuu
    6. heinäkuu (2)
      1. Rakennuslupatilastoja ei kannata säikähtää
      2. Kreikka vaikuttaa – mutta miten?
    7. kesäkuu (2)
      1. Kuinka suora on suora?
      2. Velanmaksun vaikeudesta
    8. toukokuu (2)
      1. Miksi tilaisit Kiinteistö-uutiset?
      2. Talot suojaavat meitä