4. lokakuuta 2017 | Petri Land | Kaupallinen yhteistyö

Opiskelija-asunnot kansainvälisesti kiinnostava kiinteistösijoitusluokka

Opiskelija-asunnot ovat kansainvälisesti yksi suurimmista vaihtoehtoisista kiinteistösijoitusluokista. Ne tarjoavat perinteisiä vuokra-asuntosijoituksia korkeampaa vuokratuottoa, mutta vaativat myös aktiivisempaa manageerausta. Opiskelija-asunnot tuottavat vakaata kassavirtaa myös laskusuhdanteessa ja tarjoavat näin hajautushyötyä useammasta sijoituslajista koostuvassa portfoliossa.

Tämän päivän kansainväliset ja liikkuvat opiskelijat on muuttanut opiskelija-asuntomarkkinoita säädellystä kohti vapaarahoitteista markkinaa. Opiskelijoiden kaiken aikaa korkeammat vaatimukset asumiselle ovat luoneet kysyntää yksityinen sektorin kasvulle. Siirtyminen usean asukkaan soluasunnoista yksiöihin ja yhteisten tilojen lisääminen on trendi.

Kansainvälinen sijoituskysyntä on aktiivisesti etsimässä uusia sijoitusmahdollisuuksia ja vapaarahoitteisten opiskelija-asuntomarkkinoiden kehittyminen on ollut nopeaa ja sijoitusluokka nähdäänkin jo osana valtavirtaa kehittyneimmillä markkinoilla perinteisten vuokra-asuntojen ja toimitilojen rinnalla. Kehittyneimmät opiskelija-asuntomarkkinat ovat Yhdysvallat ja Iso-Britannia, mutta viime vuosina kansainväliset sijoittajat ovat siirtäneet katseensa myös Manner- Eurooppaan, erityisesti Saksaan, Ranskaan, Espanjaan ja Hollantiin.

Opiskelija-asuntojen kansainvälinen kysynnän kasvu perustuu opiskelijoiden kasvavaan määrään. Vuoteen 2024 opiskelijoiden määrän ennustetaan kasvavan 32 miljoonalla. Kiina on tällä hetkellä kansainvälisten opiskelijoiden suurin yksittäinen lähtömaa ja suurin kasvun lähde myös tulevina vuosina. Kasvua kuitenkin hillitsee kasvavat lukukausimaksut myös Manner-Euroopassa, jossa ne ovat perinteisesti olleet alhaiset.

Suomessa opiskelija-asuminen on ollut tiukasti sidoksissa politiikkaan ja rahoitus valtion asuntorahaston vastuulla. Nyt kuitenkin opiskeluasuntojen kysyntä erityisesti pääkaupunkiseudulla ylittää moninkertaisesti tarjonnan ja julkisen rahoituksen saatavuuden. Vain noin 20 % pääkaupunkiseudulla opiskelevista on onnistunut vuokraamaan asunnon ARA-rahoitteisista kohteista. Loput joutuvat hakemaan asumisen ratkaisua vapaarahoitteiselta markkinalta, jossa vuokratasot ovat jo muutoinkin karanneet monen ulottumattomiin.

Mikäli opiskelija-asuntojen tarjontaa halutaan lisätä voi yksityisen sektorin osallistuminen rahoitukseen avata mahdollisuuden markkinan tasapainottamiseen ja monipuolistamiseen. Tätä tukee alkaneena syksynä voimaan tullut opiskelijoiden asumistuen muutos KELA rahoitteiseksi, joka vahvistaa nimenomaan opiskelija-asumiseen sopivien yksiöiden kysyntää. Edellytyksenä on rakentamiskelpoisen maan saatavuus riittävän läheltä yliopistoja sekä olemassa olevan vajaakäyttöisen markkinoilta poistuvan toimistokannan kaavojen joustavuus konversioille.

Kirjoittaja Petri Land työskentelee Lemminkäisessä hankekehityspäällikkönä.

 

 

Blogiarkisto

  1. 2017
    1. marraskuu (3)
      1. Mikä ihmeen GRI?
      2. Allianssilla kohti yhteisiä tavoitteita
      3. Kasvaako raha puussa?
    2. lokakuu (11)
      1. Suomi rakentaa eniten asuntoja Euroopassa – tarua vai totta?
      2. Coworking vallankumous – toimistotyön muutos
      3. Hyvinvointia kiinteistöjen äänimaailmoilla
      4. Tehdäänkö rakennukset betonista, puusta vai teräksestä
      5. Energiatehokkuuden kolmoisvoitto Pitäjänmäellä
      6. Kenelle kellot soivat
      7. Tämä ei mennyt niin kuin Strömsössä
      8. Hyökkäys Pearl Harboriin tulee kylmäaineiden käyttäjille kalliiksi
      9. Kuortaneen Urheiluopisto leikkasi 23 % energialaskusta – näin se tehtiin
      10. Korjausvelka tarvitsee sijoittajia
      11. Opiskelija-asunnot kansainvälisesti kiinnostava kiinteistösijoitusluokka
    3. syyskuu (8)
      1. Kuka nappaa Keskon konttorin kolmannen osan?
      2. Voiko rakennusten mittausdata olla sijaintiakin arvokkaampaa?
      3. Ovatko datakeskukset uusi kiinteistösijoitustuote Suomessa?
      4. Aurinkosähkö vastaan muu kiinteistöjen energiatehokkuus
      5. Valtion raha väylien kehittämiseen kääntyy kasvuun
      6. Nordean pääkonttori ei tarvitse konttoria
      7. Digitaalinen kaksonen
      8. Mitä tapahtuu toimitilojen rakennusmarkkinoilla Euroopassa?
    4. elokuu (5)
      1. Tyhjä toimistotalo voi pelastaa koulun
      2. Healthy Buildings: Fad or the Future?
      3. Digitaalisuus tuo tilojen käyttäjät keskiöön
      4. IMF:n usko Trumpiin loppui
      5. Kuplavaroitus Keski-Euroopassa
    5. heinäkuu (1)
      1. Visionäärejä tarvitaan rakentamisessakin
    6. kesäkuu (8)
      1. Kuinka Lean voisi tehostaa terveydenhuollon toimintaa?
      2. Juhlitaanko 2027 virtuaalitodellisuuden kymppisynttäreitä?
      3. Stockmannista tuli kiinteistöyhtiö
      4. Havainnekuvien anatomia
      5. Suomi saa yhden suuren rakentajan
      6. Älä anna IoT:n viedä koko kättä
      7. Paluu menneisyyteen on heikko strategia
      8. AKA - asiantuntevaa apua arvonmääritykseen
    7. maaliskuu (4)
      1. Enemmän irti aurinkosähköstä
      2. Järjen ääni konversioperiaatteisiin
      3. Kiinteistösijoitusmarkkinat kasvavat – mutta mihin suuntaan?
      4. Lämpöpumppujen suosio kasvaa – vältä näitä virheitä
    8. tammikuu (1)
      1. Kiinteistön omistaja maksaa laskun Suomen energiastrategiasta
  2. 2016
    1. joulukuu (2)
      1. Normien höllentämistä täyskiellolla?
      2. Asuntoluottodirektiivi – miten vakuudet arvioidaan jatkossa?
    2. marraskuu (2)
      1. Energiasaneeraus pienentää kiinteistön omistajan riskejä
      2. Mitä Trump tarkoittaa?
    3. lokakuu (5)
      1. Työkalut tehokkaaseen kiinteistömarkkinointiin
      2. Mitä jos laitettaisiin koulut kuntoon?
      3. Eroon korkean talon kammosta
      4. Uusi teknologia valtaa kiinteistömarkkinointia - Oletko valmis?
      5. Energiatehokkuus on parempi kuin energiansäästö
    4. syyskuu (1)
      1. Miksi markkinoida kiinteistöjä internetissä?
    5. elokuu (2)
      1. Digitalisoimassa kiinteistöalaa
      2. Kaavoituksen kirous
    6. heinäkuu (1)
      1. Kuusi karua kertomaa Brexitistä
    7. kesäkuu (1)
      1. Capman voi myydä Tanskan-portfolionsa salkkukauppana
    8. toukokuu (3)
      1. Sosiaalisesti kestävä bondi
      2. This is Helsinki City Life
      3. Hotellisektori haavoittui, mutta ei vakavasti
    9. huhtikuu (5)
      1. Mikä tekee uudesta toimistosta ympäristöystävällisen?
      2. Vallilan uskomaton elämä
      3. Kunnon potku asuntorakentamiselle
      4. Kiinteistömarkkinoiden rakenne murroksessa
      5. Oikea työympäristö silloin, jos aivot saisivat valita
    10. maaliskuu (4)
      1. Sadan vuoden asuntolaina
      2. Päätyykö Stockmann myymään kiinteistönsä?
      3. Nopeat kokoukset – lisää tehokkuutta ja työtyytyväisyyttä
      4. Normitalkoot etenevät
    11. helmikuu (3)
      1. Pelottelun aika ei ole ohi
      2. Hyvän ja tosi hyvän ero
      3. Hyvä olo ja hauskuus kuuluvat työpäivään
    12. tammikuu (4)
      1. Miksi sovitaan vain aikeista?
      2. Innostavia ideoita maailmalta
      3. Voiko työpaikalla viihtyä liian hyvin?
      4. Hotellisektorilla kuhisee
  3. 2015
    1. joulukuu (1)
      1. Ennustamisen sietämätön vaikeus
    2. marraskuu (2)
      1. Miten Rossilahdesta tuli Cruise
      2. Lopettakaa ruikuttaminen, suomalaiset!
    3. lokakuu (1)
      1. Kun sata kiinalaissijoittajaa Lontooseen meni
    4. syyskuu (3)
      1. Valistuksen talosta valitusten taloksi
      2. Laki muuttuu, muuttuuko mikään?
      3. Tukevatko yrityksesi toimitilat strategiaasi?
    5. elokuu (1)
      1. Kiinabuumi voimistuu
    6. heinäkuu (2)
      1. Rakennuslupatilastoja ei kannata säikähtää
      2. Kreikka vaikuttaa – mutta miten?
    7. kesäkuu (2)
      1. Kuinka suora on suora?
      2. Velanmaksun vaikeudesta
    8. toukokuu (2)
      1. Miksi tilaisit Kiinteistö-uutiset?
      2. Talot suojaavat meitä