14. syyskuuta 2017 | Markku Riihimäki | Kaupallinen yhteistyö

Valtion raha väylien kehittämiseen kääntyy kasvuun

Valtion rahoitus väylien kehittämiseen on ollut lievästi laskeva vuoden 2013 jälkeen. Varsinkin rahamäärä uusiin väyläinvestointeihin on laskenut. Aiemmin toteutetut PPP-hankkeet ovat vieneet väylien kehittämisrahasta entistä suuremman osan. Osuus oli 2010-luvun alussa noin 10 prosenttia, mutta on tänä ja ensi vuonna yli 20 prosenttia.

Myös metron valtion osuudella on merkittävä vaikutus näinä vuosina. Kehittämisrahat eivät kerro suoraan infrarakentamisen määrän muutoksista, koska valtio voi tulouttaa rahaa eri hankkeisiin eri tavoin, esim. tekemisen mukaan tai kunnille jälkikäteen. Lisäksi hankkeissa voi olla muuta rahoitusta.

Hallitus esitti syksyn budjettiriihessä muutamien uusien infrahankkeiden käynnistämistä. Hankkeita ovat Kokkolan ja Vuosaaren meriväylien perusparantaminen, Hailuodon silta sekä Kehä I:n kehittämisen kokonaisuuteen liittyvä Laaja-lahden kohta ja Länsimetron jatkeen liityntäjärjestelyt. Vielä ei ole tarkkaa arviota, kuinka paljon rahasta käytetään ensi vuonna, mutta hankkeet tulevat kasvattamaan valtion kokonaisrahoitusta väylien kehittämiseen kymmenisen prosent-tia.

Valtion rahoitus perusväylänpitoon kasvaa reippaasti kuluvana vuonna korjausvelkarahojen ansiosta. Myös ensi vuonna on paljon korjausvelkarahaa, hieman tätä vuotta enemmän. Vuonna 2019 sitä on jäljellä selvästi vähemmän ja on riski, että perusväylänpito putoaa vuonna 2019 aiemmalle tasolleen. Budjettiriihessä esitettiin perusväylänpitoon 1,4 mrd euroa, joka vastaa aiempia arvioita perusväylänpidosta ja korjausvelkarahoituksesta.

Tämä hallitus tullee tekemään vielä joitakin uusia infrahankepäätöksiä. Vuoden 2019 budjettiraamissa on hieman tilaa uusille hankkeille. Uusia hankkeita on kyllä tarjolla niin liikenneministeriössä kuin maakuntien ja kauppakamarien listoilla. Vuonna 2019 aloittava uusi hallitus tehnee kuitenkin heti kauden aluksi päätökset seuraavien vuosien merkittävimmistä uusista hankkeista tai hankekokonaisuuksista. Mielenkiintoista nähdä tuleeko Suomeenkin pitempikestoisia infra-ohjelmia, muiden pohjoismaiden tapaan.

Talouskasvulla on suuri vaikutus infran rahoitukseen. Valtiontalouden tilanne parani selvästi vuonna 2016. Budjetit tulevat olemaan alijäämäisiä vuosikymmenen loppuun asti, joten valtion velkaantuminen jatkuu. Velkaantumisen vauhti kuitenkin hidastuu, mikä helpottaa myös infran rahoitusta ja tuo liikkumatilaa uusille hankkeille. Samankaltainen näkymä on koko Euroopassa. Infrarakentaminen on vauhdittumassa ja siirtymässä rakentamisen veturiksi pariksi seuraavaksi vuodeksi.

Valtion osuus infrarakentamisen rahoituksesta on merkittävä, mutta kuitenkin vain noin neljännes kokonaismarkkinoista. Kunnat ovat Suomessa muita pohjoismaita merkittävämpi infrarahoittaja. Valtion ohjausvaikutus on vielä rahoitusta suurempi. Valtion rahoitus voi olla oleellinen hankkeen käynnistymiselle tai infrahankkeilla edistetään muuta rakentamista, kuten viime aikoina rahoitusta saaneilla raitiotiehankkeilla. Kuntien yhteishankkeissa valtion rahoituksen edellytyksenä oleva kaavoituksen lisäämisvaatimus luo edellytyksiä asunto- ja toimitilainvestoinneille.

Kirjoittaja Markku Riihimäki on Forecon Oy:n johtava asiantuntija ja toimitusjohtaja.
Forecon Oy on rakennus- ja kiinteistömarkkinoiden asiantuntijayritys ja Suomen jäsen EUROCONSTRUCT-verkostossa.
EUROCONSTRUCT julkaisee konferenssissaan kahdesti vuodessa raportin Euroopan ja eri maiden rakentamisen näkymistä. Kesäkuun 2018 konferenssi on Helsingissä.

 

Blogiarkisto

  1. 2017
    1. marraskuu (3)
      1. Mikä ihmeen GRI?
      2. Allianssilla kohti yhteisiä tavoitteita
      3. Kasvaako raha puussa?
    2. lokakuu (11)
      1. Suomi rakentaa eniten asuntoja Euroopassa – tarua vai totta?
      2. Coworking vallankumous – toimistotyön muutos
      3. Hyvinvointia kiinteistöjen äänimaailmoilla
      4. Tehdäänkö rakennukset betonista, puusta vai teräksestä
      5. Energiatehokkuuden kolmoisvoitto Pitäjänmäellä
      6. Kenelle kellot soivat
      7. Tämä ei mennyt niin kuin Strömsössä
      8. Hyökkäys Pearl Harboriin tulee kylmäaineiden käyttäjille kalliiksi
      9. Kuortaneen Urheiluopisto leikkasi 23 % energialaskusta – näin se tehtiin
      10. Korjausvelka tarvitsee sijoittajia
      11. Opiskelija-asunnot kansainvälisesti kiinnostava kiinteistösijoitusluokka
    3. syyskuu (8)
      1. Kuka nappaa Keskon konttorin kolmannen osan?
      2. Voiko rakennusten mittausdata olla sijaintiakin arvokkaampaa?
      3. Ovatko datakeskukset uusi kiinteistösijoitustuote Suomessa?
      4. Aurinkosähkö vastaan muu kiinteistöjen energiatehokkuus
      5. Valtion raha väylien kehittämiseen kääntyy kasvuun
      6. Nordean pääkonttori ei tarvitse konttoria
      7. Digitaalinen kaksonen
      8. Mitä tapahtuu toimitilojen rakennusmarkkinoilla Euroopassa?
    4. elokuu (5)
      1. Tyhjä toimistotalo voi pelastaa koulun
      2. Healthy Buildings: Fad or the Future?
      3. Digitaalisuus tuo tilojen käyttäjät keskiöön
      4. IMF:n usko Trumpiin loppui
      5. Kuplavaroitus Keski-Euroopassa
    5. heinäkuu (1)
      1. Visionäärejä tarvitaan rakentamisessakin
    6. kesäkuu (8)
      1. Kuinka Lean voisi tehostaa terveydenhuollon toimintaa?
      2. Juhlitaanko 2027 virtuaalitodellisuuden kymppisynttäreitä?
      3. Stockmannista tuli kiinteistöyhtiö
      4. Havainnekuvien anatomia
      5. Suomi saa yhden suuren rakentajan
      6. Älä anna IoT:n viedä koko kättä
      7. Paluu menneisyyteen on heikko strategia
      8. AKA - asiantuntevaa apua arvonmääritykseen
    7. maaliskuu (4)
      1. Enemmän irti aurinkosähköstä
      2. Järjen ääni konversioperiaatteisiin
      3. Kiinteistösijoitusmarkkinat kasvavat – mutta mihin suuntaan?
      4. Lämpöpumppujen suosio kasvaa – vältä näitä virheitä
    8. tammikuu (1)
      1. Kiinteistön omistaja maksaa laskun Suomen energiastrategiasta
  2. 2016
    1. joulukuu (2)
      1. Normien höllentämistä täyskiellolla?
      2. Asuntoluottodirektiivi – miten vakuudet arvioidaan jatkossa?
    2. marraskuu (2)
      1. Energiasaneeraus pienentää kiinteistön omistajan riskejä
      2. Mitä Trump tarkoittaa?
    3. lokakuu (5)
      1. Työkalut tehokkaaseen kiinteistömarkkinointiin
      2. Mitä jos laitettaisiin koulut kuntoon?
      3. Eroon korkean talon kammosta
      4. Uusi teknologia valtaa kiinteistömarkkinointia - Oletko valmis?
      5. Energiatehokkuus on parempi kuin energiansäästö
    4. syyskuu (1)
      1. Miksi markkinoida kiinteistöjä internetissä?
    5. elokuu (2)
      1. Digitalisoimassa kiinteistöalaa
      2. Kaavoituksen kirous
    6. heinäkuu (1)
      1. Kuusi karua kertomaa Brexitistä
    7. kesäkuu (1)
      1. Capman voi myydä Tanskan-portfolionsa salkkukauppana
    8. toukokuu (3)
      1. Sosiaalisesti kestävä bondi
      2. This is Helsinki City Life
      3. Hotellisektori haavoittui, mutta ei vakavasti
    9. huhtikuu (5)
      1. Mikä tekee uudesta toimistosta ympäristöystävällisen?
      2. Vallilan uskomaton elämä
      3. Kunnon potku asuntorakentamiselle
      4. Kiinteistömarkkinoiden rakenne murroksessa
      5. Oikea työympäristö silloin, jos aivot saisivat valita
    10. maaliskuu (4)
      1. Sadan vuoden asuntolaina
      2. Päätyykö Stockmann myymään kiinteistönsä?
      3. Nopeat kokoukset – lisää tehokkuutta ja työtyytyväisyyttä
      4. Normitalkoot etenevät
    11. helmikuu (3)
      1. Pelottelun aika ei ole ohi
      2. Hyvän ja tosi hyvän ero
      3. Hyvä olo ja hauskuus kuuluvat työpäivään
    12. tammikuu (4)
      1. Miksi sovitaan vain aikeista?
      2. Innostavia ideoita maailmalta
      3. Voiko työpaikalla viihtyä liian hyvin?
      4. Hotellisektorilla kuhisee
  3. 2015
    1. joulukuu (1)
      1. Ennustamisen sietämätön vaikeus
    2. marraskuu (2)
      1. Miten Rossilahdesta tuli Cruise
      2. Lopettakaa ruikuttaminen, suomalaiset!
    3. lokakuu (1)
      1. Kun sata kiinalaissijoittajaa Lontooseen meni
    4. syyskuu (3)
      1. Valistuksen talosta valitusten taloksi
      2. Laki muuttuu, muuttuuko mikään?
      3. Tukevatko yrityksesi toimitilat strategiaasi?
    5. elokuu (1)
      1. Kiinabuumi voimistuu
    6. heinäkuu (2)
      1. Rakennuslupatilastoja ei kannata säikähtää
      2. Kreikka vaikuttaa – mutta miten?
    7. kesäkuu (2)
      1. Kuinka suora on suora?
      2. Velanmaksun vaikeudesta
    8. toukokuu (2)
      1. Miksi tilaisit Kiinteistö-uutiset?
      2. Talot suojaavat meitä